Helsingin Sanomat teki jatkojutun Katajaharjun Taloyhtiöklubista ja taloyhtiöiden energiaremonteista. Jutussa mainittu Taloyhtiöklubin roolista seuraavasti:
”Remonttiin kannusti naapuruston taloyhtiöiden välinen yhteistyö eli Taloyhtiöklubi-toiminta, jonka vetäjä Kimmo Karvinen vinkkasi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden järjestämästä kurssista.”
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008667874.html
Helsinkiläisen taloyhtiön asukkaiden lämmityslasku romahti hetkessä murto-osaan – Hallituksen puheenjohtaja avaa kehitystä, jota Venäjän hyökkäys vain kiihdyttää
Siirtymistä maalämpöön vauhdittavat kaukolämmön hinnannousu ja Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan tuoma epävarmuus.
Lauttasaarelaisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen on ollut tyytyväinen energiaremontin tuomiin säästöihin ja hiilidioksidipäästöjen pienentymiseen.
KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS
Sami Takala HS
HELSINKILÄISTEN taloyhtiöiden ja asuinkiinteistöjen siirtyminen kaukolämmöstä maalämpöön kiihtyy. Maalämmön tuotannossa käytettäviä energiakaivoja porataan vuosi vuodelta enemmän.
Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) uskoo, että tänä vuonna rikotaan jälleen uusia ennätyksiä.
”Selvästi on vauhti päällä. Veikkaan, että maalämmön asentamisen kapasiteetti tulee olemaan täydessä käytössä tämän vuoden aikana.”
Energiakaivoja on Helsingissä nyt lähes 6 000. Niistä yli 900 on porattu viime vuonna, jolloin kaupunki myönsi luvan noin 200 maalämpöhankkeeseen. Keskimäärin kaivoja on tehty noin viisi kiinteistöä kohden.
Myös kaupungin rakennusvalvontaan tulevat maalämpöä koskevat yhteydenotot ovat lisääntyneet alkuvuodesta selvästi.
KAUKOLÄMMÖSTÄ maalämpöön siirtymistä vauhdittavat Sinnemäen mukaan energiayhtiö Helenin kaukolämmön hinnankorotukset ja Venäjän Ukrainassa aloittama hyökkäyssota.
Helen käyttää lämmöntuotannossaan vielä toistaiseksi kivihiiltä, jonka se on aiemmin hankkinut Venäjältä. Yhtiö ilmoitti maaliskuun alussa luopuvansa venäläisen hiilen ostosta.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) uskoo yhä useamman taloyhtiön siirtyvän maalämpöön. Kaupunki on alkanut tarjota taloyhtiöille maksutonta asiantuntija-apua energiaremonttien käynnistämiseen.
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr) uskoo yhä useamman taloyhtiön siirtyvän maalämpöön. Kaupunki on alkanut tarjota taloyhtiöille maksutonta asiantuntija-apua energiaremonttien käynnistämiseen.
KUVA: JUHA SALMINEN / HS
Helenin mukaan lämpöä ja sähköä riittää energiavarastoista kesään asti. Sodan pitkittyminen voi kuitenkin vaikuttaa yhtiön lämmöntuotantoon.
”Se on ehkä ollut tässä yksi kiihdyttävä tekijä”, Sinnemäki sanoo.
”Uskon, että maailmanpoliittinen tilanne ja ymmärrys, joka syventyy suomalaisessa yhteiskunnassa, että me emme voi olla riippuvaisia venäläisestä fossiilisesta energiasta, tukevat osaltaan siirtymistä maalämpöön.”
Asukkaiden kannalta on suuri merkitys, mistä taloyhtiö hankkii käyttämänsä energian: iso osa taloyhtiöiden kuluista menee lämmitykseen.
Energian hinta on ollut nousussa jo ennen Ukrainan sotaa. Esimerkiksi Helenin kaukolämmön hinta on noussut kymmenessä vuodessa 75 prosenttia.
MAALÄMPÖÖN ja muihin energiaremontteihin liittyviä suunnitelmia on nyt käynnissä useissa taloyhtiöissä esimerkiksi Katajaharjun alueella, joka kuuluu Lauttasaareen.
Yksi maalämpöön siirtyneistä on vuonna 1969 valmistunut 24 huoneiston kerrostalo Katajaharjuntie 15:ssä. Taloyhtiön energiaremontti valmistui vuosi sitten.
Kiinteistö irtautui Helenin kaukolämmöstä ja samalla vähensi merkittävästi kivihiilellä tuotetun energian käyttöä. Remontissa pihalle porattiin viisi 300 metriä syvää energiakaivoa ja katolle asennettiin aurinkopaneelit.
Asunnot lämpenevät nyt maalämmön, aurinkosähkön ja poistoilman lämmöntalteenoton yhdistelmällä.
Poistoilman lämmöntalteenotossa laitteisto kerää poistoilmasta hukkalämmön ja kierrättää sen takaisin kiinteistöön. Hukkalämpö riittää talon ja käyttöveden lämmitykseen kesäisin.
”ENERGIAA kuluu huomattavasti vähemmän kuin aiemmin. Ennen puhalsimme ilmanvaihdon kautta 22-asteisen ilman taivaalle”, kertoo taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen.
Lämmityskaudella lämpö pumpataan maan uumenista energiakaivoilla. Aurinkopaneelit puolestaan tuottavat energiaa lämmitysjärjestelmän pyörittämiseen, ja kesäkuukausina aurinkosähköä riittää asukkaidenkin käyttöön.
Osan kiinteistösähköstä taloyhtiö hankkii yhä Heleniltä, joten täysin riippumaton kivihiilestä se ei vielä ole.
Energiaremontissa lauttasaarelaiseen 1960-luvun kerrostaloyhtiöön asennettiin maalämpöjärjestelmä, poistoilman talteenotto ja aurinkopaneelit.
KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS
Tarvaisen mukaan osa asukkaista oli aluksi huolissaan siitä, että asuntojen lämpötila laskee ja ihmiset jäätyvät. Muutos oli kuitenkin huomaamaton, eikä asunnoissa ole tarvinnut palella.
Lämmitysjärjestelmän toimittaja on laskenut, että lämmityksen vuosittaiset hiilidioksidipäästöt vähenevät taloyhtiössä melkein 80 prosenttia aiemmasta. Tämä vastaa lähes puolen miljoonan kilometrin ajelua polttomoottoriautolla.
Remonttiin kannusti naapuruston taloyhtiöiden välinen yhteistyö eli Taloyhtiöklubi-toiminta, jonka vetäjä Kimmo Karvinen vinkkasi Helsingin seudun ympäristöpalveluiden järjestämästä kurssista.
Tarvainen ilmoittautui mukaan ja sai hankittua perustiedot siitä, mitä taloyhtiön hallituksessa voitaisiin tehdä energiatehokkuuden parantamiseksi.
TALOYHTIÖT voivat myös saada rahallista avustusta energiaremontteihin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselta (Ara).
Aran tukemia energiaremontteja ovat maalämmön, poistoilman talteenoton ja aurinkosähkön lisäksi esimerkiksi öljylämmityksestä luopuminen ja lisälämmöneristyksen asentaminen.
Energia-avustuksen määräraha vuodelle 2022 on 40 miljoonaa euroa. Maaliskuun alussa avustusta oli tosin jäljellä enää 4,5 miljoonaa euroa.
Avustuksen saamiseen vaikuttaa, paljonko taloyhtiö pystyy parantamaan energiatehokkuuttaan.
Katajaharjun taloyhtiö sai avustusta lähes 4 000 euroa asuntoa kohden. Remontti maksoi noin 300 000 euroa. Sitä varten yhtiö otti pankkilainan, jossa on 15 vuoden takaisinmaksuaika.
Tarvainen sanoo, että hanke on kannattanut: lämmityskulut ovat pienentyneet merkittävästi. Tarvaisen mukaan taloyhtiö maksoi lämmityksestä aiemmin noin 30 000 euroa vuodessa. Nyt se maksaa enää kiinteistösähköstä 10 000 euroa.
Oikaisu 20.3.2022 kello 10.35: Korjattu kuvatekstiä, jossa luki aiemmin, että lämpöä pumpataan talon pihalle rakennettujen viiden energiakaivon avulla maaperästä. Kyse on kuitenkin kallioperästä.
Kerrostalon pihalle porattiin viisi energiakaivoa, joilla pumpataan lämpöä kallioperästä.
KUVA: KAISA RAUTAHEIMO / HS