Julkaistu Pihlajisto-Viikinmäki -asukaslehdessä toukokuussa 2024.
TEKSTI ja KUVAT: Terhi Toppala
Kasvottoman kiinteistönhuollon vastakohta
Vuo-Kiinteistöpalvelujen uudet korttelitalonmiehet ovat aloittaneet toimintansa Pihlajistossa ja Viikinmäessä. He ovat kuin kaikille tuttuja vanhanajan talkkareita.
”Lupaamme ihmisläheistä kiinteistönhuoltoa, jossa asukkaiden ei tarvitse keskustella koneiden kanssa, vaan heitä palvelee elävä ihminen”, toimitusjohtaja Pekka Ljungberg Vuo-Kiinteistöpalveluista sanoo.
Vuo-Kiinteistöpalvelut voitti viime syksynä 14 taloyhtiön huollon yhteiskilpailutuksen Pihlajiston ja Viikinmäen alueella. Yhtiöt toteuttivat kilpailutuksen Pihlajiston Taloyhtiöklubin kautta. Mukana olevista taloyhtiöistä suurin osa sijaitsee Pihlajiston puolella, muutama Viikinmäessä, ja ne kaikki ovat mukana Taloyhtiöklubissa, eli joukkovoimaa hyödyntävässä taloyhtiöiden yhteenliittymässä.
Vuo-Kiinteistöpalvelujen toimitusjohtaja Pekka Ljungbergin lupaamaan ihmisläheiseen palveluun kuuluu myös uudenlainen korttelitalonmiesmalli. Sen ideana on, että huoltoyhtiön korttelitalonmiehet toimivat kuin vanhanajan talkkarit, jotka vielä muutama vuosikymmen sitten olivat taloyhtiöiden pihapiireissä tärkeitä hahmoja, kaikkien etunimeltä tuntemia, todellisia yleismiesjantusia, joiden puoleen asukkaat saattoivat tarpeen tullen aina kääntyä.
Vuo-Kiinteistöjen toimitusjohtaja Pekka Ljungberg toivoo, että myös Pihlajiston ja Viikinmäen uudet korttelitalonmiehet tulevat kaikille tutuiksi ja vuorovaikutus asukkaiden ja korttelitalonmiesten välillä säilyy mutkattomana Tätä helpottaa uusi sähköinen ryhmäkanava, joka on perustettu vikailmoituksia varten. Sen pitäisi auttaa siihen, että korttelitalonmiehet saa tarvittaessa kutsuttua paikalle kätevästi ja nopeasti.
Viime lokakuussa Vuo-Kiinteistöjen korttelitalonmiehet Aleksi Virtanen ja Reino Hentonen aloittivat toimintansa Pihlajistossa ja Viikinmäessä.
”Reino on jalkamies, joka liikkuu kävellen ja hoitaa Tiirismaantien toimitilamme lähellä olevat kohteet. Aleksi taas on automies. Hän liikkuu autolla ja huolehtii kauempana olevista kohteista”, toimitusjohtaja Pekka Ljungberg kuvaa.
”Jaamme hommat Reinon kanssa puoliksi. Hoidamme pihoja ja taloja, juttelemme ihmisten kanssa ja autamme heitä tarvittaessa”, Aleksi Virtanen kertoo.
Ljungberg itse on toiminut kiinteistönhuoltoalalla 25 vuotta.
”Mielenkiintoni alaa kohtaan on säilynyt. Edelleen joka päivä oppii jotain uutta.”
Ljungbergille melkein kaikki Helsingin lähiöt ovat tuttuja, mutta Pihlajiston hän tuntee erityisen hyvin.
”Työskentelin aikoinaan Hekan aluejohtajana kaakkois-Helsingissä. Silloin Pihlajisto tuli minulle todella tutuksi.”
Nykyään Ljungberg asuu Espoossa, mutta liikkuu työnsä puolesta edelleen paljon Pihlajiston ja Viikinmäen alueilla.
”Täällä yleisilme on siisti, ja sellaisena haluamme sen pitääkin.”
Yhteiskilpailutuksen aikaan Ljungberg ajeli autollaan alueella jatkuvasti.
”Salaa kurvailin Pihlajistoon, aluksi lähes päivittäin, sitten pari kertaa viikossa. Nyt teen omavalvontaa kerran kuukaudessa. Piharoskikset ovat vakiotarkastuskohteeni. Kurkistelen roskakatoksiin, ovatko ne siistit. Muutenkin tarkistan, onko huollolla homma hanskassa. Talvisin kiinnitän erityistä huomiota siihen, millä mallilla lumityöt ovat. Kesäisin katson alueen yleisilmettä.”
Hänen mielestään Pihlajisto on säilynyt hyvällä tavalla perinteisenä lähiönä, jossa asukkaat tuntevat toisensa.
”Ihailen yhteisöllisyyttä Pihlajistossa. On hieno asia, että tämä määrä taloyhtiöitä kykenee tekemään jotain yhdessä”, hän sanoo viitaten Pihlajiston Taloyhtiöklubiin ja sen toteuttamaan huollon yhteiskilpailutukseen.
”Tällaiset ryhmähankkeet ovat todella tervetulleita. Perinteinen talkoohenki on ollut taloyhtiöissä pitkään hiipumaan päin, joten on hyvä, että uudenlaisia yhteistoiminnan muotoja keksitään.”
Mikä Taloyhtiöklubi?
”Perusidea on yksinkertainen: kootaan yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset, perustetaan yhteistyöfoorumi ja ryhdytään tekemään ohjattua, tavoitteellista ja aktiivista yhteistyötä kiinteistöjen ja alueen kehittämiseksi.” Taloyhtioklubi-hanke.fi
”Taloyhtiöklubi on sosiaalinen innovaatio, jossa eri asunto-osakeyhtiöt laitetaan tekemään keskenään yhteistyötä”, idean isä Kimmo Karvinen kertoo.
Hän toimii itsekin hallituksen puheenjohtajana kahdessa taloyhtiössä, ja ollut mukana toteuttamassa isoja hankkeita ja remontteja.
”Tämä sai minut miettimään toimintakulttuuria. Päässäni syttyi lamppu, voisiko asiat hoitaa jotenkin fiksummin sen sijaan, että kaikki yksittäiset taloyhtiöt kilpailuttavat kukin itsekseen kaikki samat palvelut, ja kohtaavat kaikki samoja ongelmia, joita sitten yrittävät ratkoa kukin yksikseen, kommunikoimatta keskenään.”
Karvisen mukaan yhteistyössä on voimaa. Sillä voidaan saavuttaa todella merkittäviä hyötyjä kiinteistöjen ja kokonaisten asuinalueiden kehittämisessä. Hänen ideoimansa Taloyhtiöklubi-toiminta on taloyhtiöiden yhteenliittymä, joka hyödyntää nyt uudella tavalla joukkovoimaa. Alun perin hankemuotoisena Helsingissä 2020–2021 alkanut toiminta on levinnyt pääkaupunkiseudulla Espooseen ja Vantaalle. Pilottialueiden piirissä on noin 500 taloyhtiötä.
Toiminnan alkuperäinen päätavoite on ollut ohjata ja tukea asunto-osakeyhtiöitä energiansäästötoimiin ja energiaremonttien käynnistämiseen. Energiansäästötoimissa yhteistyö on taloyhtiöille paitsi strategisesti järkevää ja taloudellisesti kannattavaa, myös välttämätöntä, jotta kansalliset ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa. Yhteistyöstä on taloyhtiöille paljon muitakin hyötyjä, ja joukkovoimaa kannattaa tietysti hyödyntää monissa muissakin teemoissa, jotka liittyvät kiinteistöjen ja asuinalueiden kehittämiseen.
”Oleellista on myös, että Taloyhtiöklubien kautta kokemuksia ja tietoja tärkeistä asioista vaihdetaan puolin ja toisin. Yksittäisten taloyhtiötoimijoiden erilaiset kokemukset tulevat muissakin taloyhtiöissä asuvien hallitusaktiivien tietoon, mikä helpottaa kaikkien työskentelyä. Taloyhtiöiden hallitustyöskentelyn arjen näkökulmasta tämä on iso muutos”, Kimmo Karvinen sanoo.
Hänen perustamaansa Taloyhtiöklubitoimintaan kuuluu myös digialusta, joka toimii eri taloyhtiöissä asuvien hallitusaktiivien keskustelufoorumina.
”Taloyhtiöklubi on myös kollegiaalinen foorumi, jonka kautta eri taloyhtiöiden hallituksissa istuvat voivat tarjota vertaistukea toisilleen.”
Tätä tarvitaan, sillä pahimmillaan ihmisillä on traumoja taloyhtiöiden hallituksissa toimimisesta ja painavan vastuun kantamisesta tunnetusti esimerkiksi putkiremontit tai muut isot korjaushankkeet aiheuttavat valtavasti stressiä ja harmaita hiuksia monissa taloyhtiöissä hallitusvastuuta kantaville asukkaille.
Karvisen mukaan puolet suomalaisista asuu asunto-osakeyhtiöissä, mikä tarkoittaa myös valtavaa määrää taloyhtiöiden hallituksia ja niissä vaikuttavia ihmisiä. Senkään vuoksi taloyhtiöiden ei ole aina kannattavinta hoitaa isoja asioita yksin, jos ne voi hoitaa yhdessä samat intressit jakavien muiden lähistön taloyhtiöiden kanssa. Tästä hyvä esimerkiksi on Pihlajistossa ja Viikinmäessä viime vuonna toteutettu huollon yhteiskilpailutus. Siitä saatiin merkittäviä taloudellisia säästöjä yhteiskilpailutuksessa mukana olleille taloyhtiöille samalla, kun palvelujen laatu on ensimmäisen talven kokemusten perusteella ollut hyvällä tasolla.