HS 12.3.2022
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008653554.html
Heillä on unelma: asukkaat sorvaavat helsinkiläisten kivitalojen keskelle keidasta, jonne mahtuisi vaikka risteilyalus
Kymmenen helsinkiläistä taloyhtiötä yhdisti voimansa ja lähti toteuttamaan jättimäistä korttelipihaa.
Taloyhtiöiden aktiivit puuhaavat yhteistä pihaa Helsingin Katajaharjussa. Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki (vas.) kuunteli Vesa Tarvaisen, Hanna Rekolan, Kimmo Karvisen, Olli Mäkisen ja Taneli Suomalan ajatuksia. KUVA: JUHA SALMINEN / HS
Sami Takala HS
12.3. 2:00 | Päivitetty 12.3. 6:37
RUOKATILAUKSIA toimittavat pakettiautot sukkuloivat kerrostalon ovelta toiselle Lauttasaaren Katajaharjussa.
Sitten pihaan saapuu Helsingin apulaispormestari, Anni Sinnemäki (vihr).
”Moi kaikille”, hän tervehtii tuttavallisesti.
Sinnemäki on tullut tapaamaan paikallisia taloyhtiöiden aktiiveja, sillä heillä on suunnitelma.
Katajaharjuntien ja Luoteisväylän varrella sijaitsevan kymmenen taloyhtiön korttelissa on tarkoitus toteuttaa piha, jota voi kuvailla kahdella superlatiivilla: Suomen hienoin ja suurin.
NYT Suomen suurimman sisäpihan on arveltu olevan Helsingin Vallilassa niin sanotussa Apinalinnassa. Sen jättimäisellä nurmella asukkaat nauttivat eväsretkistä.
Nautiskelu voisi olla mahdollista myös Katajaharjussa. Tosin nyt eväskorien sijasta pihoilla kiikutetaan roskapusseja, niin kuin monella muullakin kerrostalopihalla. Taloyhtiöiden omien jäteaitausten lisäksi tilaa vievät autopaikat.
Pääosin nelikerroksiset talot on rakennettu 1960-luvulla, ja kunkin taloyhtiön tontille on piirretty oma rajattu piha-alueensa.
Vastapäisten taloyhtiöiden leikkipaikat nököttävät vierekkäin. Hiekkalaatikkojen välillä on vain metrien väli.
”Ei siinä ole mitään järkeä”, sanoo hanketta edistävän Taloyhtiöklubin vetäjä Kimmo Karvinen.
JOS taloyhtiöiden korttelipihaprojekti toteutuu, se vie voiton Apinalinnalta. Piha on valtava: pituutta kolmisensataa ja leveyttä nelisenkymmentä metriä. Talojen keskelle mahtuisi helposti ruotsinlaiva.
Kilpailumielessä taloyhtiöt eivät ole silti aktivoituneet. Kaikki alkoi kiinnostuksesta lisätä huonosti hyödynnettyjen pihojen viihtyisyyttä, yhteisöllisyyttä ja käyttöarvoa.
Karvisen käsityksen mukaan tämä on Suomessa ensimmäinen kerta, kun näin iso joukko taloyhtiöitä jakaa yhteisen pihavision ja lähtee edistämään sitä.
Katajaharjun keskellä oleva korttelipiha on niin suuri, että siihen mahtuisi risteilyalus. Pihaa reunustavat kerrostalot kuuluvat Katajaharjun ensimmäisiin. KUVA: JUHA SALMINEN / HS
AIVAN kaikki eivät ole innostuneet pihan kehittämisestä. Arvostelijat ovat huolissaan esimerkiksi vieraista ihmisistä, yksityisyyden menettämisestä ja kustannuksista. Silti yli puolet asukaskyselyyn vastanneista kannattaa hanketta.
Edistystä on jo tapahtunut ja rajoja rikottu. Katajaharjulaisen taloyhtiön hallituksen jäsen Hanna Rekola muistelee muuttoaan kortteliin vuonna 2013.
”Tässä oli ruma aita. Se oli siihen varmaan 60-luvulla laitettu. Kun muutimme seuraavaan taloon, sama aita jatkui. Nyt se on purettu ja alkaa nähdä, mitä tässä voisi tehdä.”
Seuraavaksi yhtiöt lähtevät hakemaan ideoita suunnittelukilpailulla yhdessä maisemasuunnittelijoiden yhteistyöjärjestön kanssa.
”Ja villejäkin ideoita, koska haluamme tietää, mikä on mahdollista ja mikä ei”, Karvinen sanoo.
”Mutta hiihtostadion tuskin toteutuu.”
Asukkaat ovat toivoneet arkisia asioita, kuten kulkureittejä, keidasmaisia oleskelualueita, grillipaikkoja, pelikenttiä, ulkokuntosalia ja kaupunkiniittyjä hyönteisiä varten.
”Lapset ovat hyvä esimerkki siitä, että he eivät tunne tonttirajoja vaan menevät vapaasti.”
Moni ajattelee, että tätä päivää eivät enää ole läpikulun kieltävät ja yksityisalueesta kertovat kyltit. Jälkikasvu näyttää mallia.
”Lapset ovat hyvä esimerkki siitä, että he eivät tunne tonttirajoja vaan menevät vapaasti”, sanoo taloyhtiönsä hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen.
KORTTELIPIHOJA ovat pyöritelleet myös Helsingin poliittiset päättäjät. Avoimen puolueen Petrus Pennanen, vihreiden Atte Harjanne ja parikymmentä muuta helsinkiläistä kaupunkipoliitikkoa tekivät kaksi vuotta sitten valtuustoaloitteen korttelipihapilotista.
Aloitteessa valtuutetut ehdottivat, että kaupunki edistäisi korttelipihoja tukemalla kokeilua, jossa kantakaupunkiin toteutetaan yksi suuri korttelipiha. Piha toimisi suunnannäyttäjänä muille vastaaville hankkeille.
Valtuutetut perustelivat aloitetta sillä, että taloyhtiöiden erillisten pihojen yhdistäminen tarjoaa merkittäviä etuja muun muassa viihtyvyydelle ja yhteisöllisyydelle. Aloite ei kuitenkaan edennyt kokeiluksi asti.
Apulaispormestari Sinnemäki pitää Katajaharjun projektia kiinnostavana. Hän muistuttaa, että yksityisten pihojen kehittäminen kuuluu taloyhtiöille.
”Haluamme korttelipihojen leviävän kaupungissa ja olemme myös päättäneet korttelipihakilpailun järjestämisestä.”
Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki keskusteli lauttasaarelaisten asukkaiden kanssa kaupungin ja taloyhtiöiden väliseen toimintaan liittyvistä kehitysehdotuksista. KUVA: JUHA SALMINEN / HS
KATAJAHARJUSSA taloyhtiöt toteuttavat pilotin nyt omin voimin.
Yhteistyöllä taloyhtiöt saavat kohtuullistettua kustannuksia. Esimerkiksi suunnittelukilpailun järjestäminen maksaa yksittäiselle taloyhtiölle noin tuhat euroa. Summa voisi olla moninkertainen, jos jokainen yhtiö puuhaisi omaa hankettaan.
Myös eri toimijat kiinnostuvat kokeiluista helpommin, kun taloyhtiöt yhdistävät voimansa ja tarjoavat suurta joukkoa asukkaita koekäyttäjiksi.
Karvinen sanoo, että ilman yhteistyötä suuren mittakaavan korttelikehityshankkeet olisivat mahdottomia.
Pihaa reunustavissa taloyhtiöissä on jo ehditty pilotoida yhteiskäyttöautoa ja kaupunkiviljelyä. Viime syksynä asukkaat keräsivät sienipedistä osterivinokkaita.
”Se oli tosi kiva kokeilu”, Rekola sanoo.
Hän on miettinyt joidenkin naapuritalon asukkaiden kanssa, että he jatkavat viljelyä tänä vuonna. Luvassa on myös yhteiskäyttöisiin tavarasähköpyöriin liittyvä kokeilu.