Kiinteistölehti: Rivitalon energiakulut aisoihin

https://www.kiinteistolehti.fi/rivitalon-energiakulut-aisoihin/

Teksti: Petja Partanen

Rivitalon energiakulut aisoihin

Pian alkava Hattelmalantie 8–10:n energiaremontti rahoitetaan Nordean historian ensimmäisellä vihreän taloyhtiön lainalla. – Vihreä rahoitus ohjaa tulevaisuudessa taloyhtiöiden korjauksia energiatehokkuuden parantamiseen, arvioi Kimmo Karvinen.

1970-luvun rivitalon maalämpö, aurinkosähkö ja muut energiatehokkuusparannukset rahoitetaan energian säästöllä. ”Asumiskulut pysyvät entisellään, ja teemme tärkeän ilmastoteon”, hallituksen puheenjohtaja Kimmo Karvinen kertoo.

Teksti: Petja Partanen

Helsingin Pihlajistossa kolme rivitaloa kylpevät syysauringon valossa hienolla rinnetontilla. Hattelmalantie 8-10:n hallituksen puheenjohtaja Kimmo Karvinen avaa oven uima-allasosastolle. Se on yksi juuri ennen 1970-luvun energiakriisiä valmistuneen taloyhtiön hienouksista, mutta aikamoinen energiasyöppö.

Vuonna 2021 niin kaukolämmön kuin sähkön hinnat ovat jälleen nopeassa nousussa. Viisikymmenvuotisjuhliensa kunniaksi taloyhtiöön tehdäänkin perinpohjainen kasvojenkohotus.

– Maalämpöjärjestelmän lisäksi rakennamme aurinkosähköjärjestelmän autokatoksen katolle ja latausvalmiudet sähköautoille. Patteriverkosto perussäädetään ja lämmityspattereihin asennetaan uudet termostaatit, Kimmo Karvinen listaa.
Ohjelmassa on myös ikkunaremontti sekä ilmanvaihdon parantaminen. Piha ja tonttiviemäritkin uusitaan, kun maalämpökaivojen poraus tekee pihasta kaivuutyömaan.
– Mutta kaiken ytimessä on kunnianhimoinen energiaremontti, jolla taloyhtiön iso kaukolämpölasku jää historiaan, Karvinen kertoo.

Yhtiön tilavat 130–150-neliöiset asunnot ja uima-allas kiinnostavat urbaaneja lapsiperheitä, mutta kääntöpuolena on ollut yhtiövastiketta nostava kallis energialasku.

Uima-allas on talon lasten suosikki. Pian se lämpiää maalämmöllä.

Vihreää lainaa ja ARA-avustus

Hattelmalantien tuleva energiaremontti on monessa asiassa tienraivaaja. Peruskorjaus rahoitetaan Nordean historian ensimmäisellä asunto-osakeyhtiölle myönnetyllä ns. vihreällä lainalla. Energiaremontin toteuttajaksi taas valikoitui tarjouskilpailun perusteella kaukolämmön toimittajana paremmin tunnettu Helen. Hattelmalantie on Helenin ensimmäinen helsinkiläisen taloyhtiön avaimet käteen -energiaremontti, jossa talo irtautuu kokonaan kaukolämmöstä.

Yksi Nordean vihreän lainan kriteereistä on energiankulutuksen leikkaaminen 25 prosentilla. Hattelmalantiellä tähtäin on tätäkin korkeammalla. Karvinen kertoo, että hanke täyttää myös ARA:n energia-avustuksen tiukat energiansäästökriteerit.

Taloyhtiön näkökulmasta energiaremonttien yksi suurimmista haasteista on ostamisen vaikeus, pohtii Karvinen.

– Energia-alalla on valtava määrä yrityksiä, jotka tarjoavat omia fiksuja ratkaisujaan älytermostaateista maalämpöjärjestelmiin. Helposti ostettavaa kokonaispalvelua ei sen sijaan ole helppoa löytää. Tämä on hallitusten näkökulmasta iso ongelma.

Ihannetilanteessa taloyhtiöllä on energiaremontissa yksi ainoa sopimuskumppani. Helenin kanssa se onnistui, vaikka alihankkijoita onkin useita.

Yhtiökokous päättikin kesäkuussa 2021 yksimielisesti energiaremontin ja muiden peruskorjausten käynnistämisestä. Koko hankkeen kustannusarvio on 700 000 euroa, siis noin 50 000 euroa huoneistoa kohden. Suurimmat yksittäiset kuluerät ovat maalämpöjärjestelmä, piharemontti ja tonttiviemärien uusiminen sekä ikkunaremontti. Energiaremontin tuloksena lämmityskustannukset putoavat alle puoleen nykyisestä. Hoitovastiketta voidaan laskea niin paljon, että sillä kuitataan tulevat yhtiölainan lyhennykset.

Energiaekspertti kehitti Taloyhtiöklubi-toiminnan

Energiaremontin valmistelu alkoi vuonna 2018, kun Karvinen kävi HSY:n Ilmastoinfon järjestämän pääkaupunkiseudun ensimmäisen energiaeksperttikurssin. Karvinen kehuu, että muutaman illan kurssilla taloyhtiön hallituksen jäsen saa sellaiset tiedot ja taidot, joilla peittoaa useimpien ammatti-isännöitsijöiden energia-asiantuntemuksen.

Pitkään taloyhtiöiden parissa ja isännöintialan kehittäjänä toiminut Karvinenkin oivalsi vasta kurssilla, miten tärkeä asiasta on kysymys.
– Energiatehokkuuden parantaminen on tärkein yksittäinen strateginen kehittämisteema jokaiselle taloyhtiölle, Karvinen pohtii.
Perusteet ovat yksinkertaiset.
– Energiatehokkuusparannuksilla hoitokulut alenevat samaan aikaan kun asumismukavuus paranee ja kiinteistön arvo nousee. Samalla tehdään paljon kaivattu ilmastoteko.

Tulevaisuudessa Hattelmalantiellä merkittävä osa energiasta on uusiutuvaa sähköä auringosta ja lämpöä maasta. Kun lämpöpumpun kuluttama sähkökin on vesivoimalla tuotettua, tulee taloyhtiöstä käytännössä päästötön.

– Energiaremontin ansioista taloyhtiömme vähentää päästöjään 66 hiilidioksiditonnia vuodessa. Se vastaa puolen miljoonan kilometrin autoilua, Karvinen kertoo.
– Ja parasta on, ettei se maksa osakkaille mitään. Säästöt kattavat investoinnit.

Energiaeksperttikurssin käytyään Karvinen pani töpinäksi. Kotitaloyhtiön energiaremontin suunnittelun lisäksi hän ryhtyi jakamaan energiaviisautta eteenpäin. Nyt Karvinen toimii taloyhtiöiden hallituksia yhdistävien Taloyhtiöklubien vetäjänä. Karvisen Lauttasaaren Katajaharjuun alun perin ideoima toiminta osoittautui niin hyväksi konseptiksi, että siitä tuli ”vähän isompi juttu”.

– Meillä on Helsingin, Espoon ja Vantaa kaupunkien kanssa käynnissä erittäin kunnianhimoinen pilotointihanke, jota ympäristöministeriö rahoittaa. Pääkaupunkiseudulla pyöritetään yhdeksää Taloyhtiöklubi-pilottialuetta. Toiminnassa on mukana jo 300 taloyhtiötä ja lähes 500 hallituksen jäsentä, Karvinen kertoo.

Tavoitteena on kehittää uusia toimintamalleja taloyhtiöiden naapurustoyhteistyölle ja kokeilla niitä käytännössä. Klubitoiminnan keskiössä on energiatehokkuuden parantaminen.

Pihlajistossakin toimii oma 20 taloyhtiön klubinsa, pääkaupunkiseudun yhdeksästä taloyhtiöklubista pienin.

– Mutta meillä on mukana 100 prosenttia alueen taloyhtiöistä, Karvinen kehaisee.

Mitkä ovat alan ammattilaisen vinkit energiaremonttia suunnittelevalle hallitukselle?

– Hallituksella pitää olla hallussa talon pitkän tähtäimen suunnittelu: pitää tuntea talon tekniikka, korjaustarpeet nyt ja tulevaisuudessa sekä ymmärtää yhtiön rahoitusasema.
Kokonaiskuvan hallinta on tärkeää, varsinkin jos isoja korjauksia on edessä läjäpäin. Hattelmalantielläkin on vielä edessä putkiremontti arviolta 10 vuoden kuluttua.
– Nyt oli optimiaika energiaremontille. Saamme asumiskuluihin heti säästöä, ja 10 vuodessa on ehditty maksaa osa lainoista pois.

Karvisen toinen vinkki on riittävän kärsivällinen, avoin ja pitkäjänteinen asukasviestintä. Ei ollut sattumaa, että Hattelmalantien iso korjaushanke hyväksyttiin yhtiökokouksessa yksimielisesti. Osakkaat saivat alusta alkaen tietää energiaremontin valmistelun kaikki käänteet.

Jotain voisi aina parantaa. Karvinen kertoo, että heti suunnitteluvaiheen aluksi olisi kannattanut teettää puolueettomalla konsultilla niin sanottu monitavoiteoptimointiselvitys, joka kertoo optimaalisen energiaremonttikokonaisuuden juuri kyseiselle kiinteistölle.
– Se olisi kertonut heti hallitukselle, millaisella toimenpidekokonaisuudella saadaan aikaan kokonaistaloudellisin energiaremontti ja suurimmat säästöt.

INFO:

HSY:n Ilmastoinfo opastaa ja kannustaa kaupunkilaisia, taloyhtiöitä ja pk-yrityksiä ilmastoystävälliseen elämään ja ratkaisuihin.

Ilmastoinfon energiaeksperttikurssin voi suorittaa luento- tai verkkokurssina:

https://energianeuvonta.fi/tapahtumat-ja-koulutukset/

https://koutsi.hsy.fi/verkkokurssit/energiaekspertti/

Ilmastoinfo on mukana Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien yhteisessä Taloyhtiöklubi-hankkeessa. Taloyhtiöklubi-toiminta tukee asunto-osakeyhtiöitä energiansäästötoimissa ja energiaremonttien käynnistämisessä.