OSAKE-lehti: Taloyhtiöt lähtivät energiatalkoisiin yhdessä

OSAKE-lehti 3/2021

Teksti: Katja Alaja

https://www.lehtiluukku.fi/lehdet/osake/3-2021/288005.html

Taloyhtiöt lähtivät energiatalkoisiin yhdessä

Pääkaupunkiseudulla on alettu kehittää uudenlaista taloyhtiöiden naapurustoyhteistyötä. Yhteiset energiaremontit ja muut hankkeet voivat tuoda säästöjä, asumismukavuutta ja yhdessä oppimista.

Eipä tiennyt As Oy Vantaan Haapapuiston hallituksen puheenjohtaja Kreetta Vuorinen, millainen vaikutus pienen uutisen lukemisella voi olla. Vuoden 2020 lopulla Vantaan Sanomat kirjoitti pilottihankkeesta, jossa taloyhtiöiden hallitukset voisivat yhdessä kehittää energiatehokkuuttaan ja toimintaansa alueellisesti, naapurien kesken.

”Olen koko hallituksessa työskentelyn ajan ollut kiinnostunut energian säästökeinoista, kuten maalämmöstä. Taloyhtiössämme on käynyt konsulttikin esittelemässä laskelmiin perustuvan suunnitelman maalämmöstä, mutta asia ei edennyt toteutukseen”, Vuorinen taustoittaa.

Tänä keväänä Koivukylän ja Havukosken alueelle perustettiin oma Taloyhtiöklubi osana laajempaa Taloyhtiöklubi-hanketta. Siinä on Vuorisen talon lisäksi mukana parisenkymmentä alueen taloa, ja lisää liittyy jatkuvasti.

Kevään aikana Koivukylän Taloyhtiöklubi järjesti kolme etäkokousta. Taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat alkaneet tutustua toisiinsa ja mahdollisuuksiin tehdä yhteistyötä.

”Eräässä klubin etäkokouksessa kehuttiin HSY:n Ilmastoinfon Energiaeksperttikurssia, jolle minä ja toinen hallituksemme jäsen menemme yhdessä oppimaan. On hyvä saada asiallista ja luotettavaa tietoa energia-asioista hallitustyön tueksi.”

Monet taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä Suomessa ovat maallikoita energiatehokkuus- ja korjausrakentamisasioissa, kuten Vuorinen.

Vuorinen on Koivukylän Taloyhtiöklubin yhteistyöhön tyytyväinen.

”Monipuolinen hallitustyön tuki on tarpeellista, ja sen ajatuksen pohjalta Taloyhtiöklubi toimii.”

Energiaremontit toiminnan kärkenä

Koivukylän Taloyhtiöklubi on yksi niistä yhdeksästä alueesta Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, jotka osallistuvat meneillään olevaan maksuttomaan Taloyhtiö-klubihankepilottiin. Näiden alueiden 550 taloyhtiöstä reilut 300 on jo mukana. Uusia pilottialueita ei hankkeen aikana tule.

Hanketta rahoittava ympäristöministeriö ja jo mainitut kaupungit innostuivat Taloyhtiöklubien ideasta, sillä taloyhtiöiden energiaremontit toteutuessaan edistävät kaupunkien ja Suomen tiukkoja ilmastotavoitteita.

”Kehitämme hyvin kunnianhimoisesti uudentyyppistä taloyhtiöiden naapurustoyhteistyön mallia ja testaamme sitä pääkaupunkiseudulla. Toiminnan kärkenä on energiatehokkuuden parantaminen”, Taloyhtiöklubi-hankkeen projektipäällikkö Kimmo Karvinen kertoo.

Taloyhtiöille se tarkoittaa suurta säästöpotentiaalia, sillä on arvioitu, että jopa 40 prosenttia taloyhtiöiden hoitokuluista menee lämmitykseen, sähköön ja veteen. Talon arvokin kasvaa, kun siitä huolehditaan.

”Kun taloyhtiöiden hallituksia autetaan ymmärtämään, että energiaremontit auttavat säästämään hoitokuluissa ja parantamaan asumismukavuutta, ne lisääntyvät.”

Taloyhtiöklubi on hyvä esimerkki liiketoiminnasta tutuksi tulleelle verkostomaiselle kehittämiselle.

Oppimista muilta taloyhtiöiltä

Taloyhtiöklubeissa naapuruston taloyhtiöiden hallitusten jäsenet ovat oppineet tuntemaan toisiaan sekä saaneet ymmärrystä muiden taloyhtiöiden toiminnasta ja koulutusta kiinnostavista aiheista. Helsingissä esimerkiksi kaupungin energia-asiantuntijat ovat käyneet puhumassa klubien tilaisuuksissa ja kertoneet mahdollisuudesta saada apua energiaremontin aloittamiseen.

Voi olla, että jokin taloyhtiö on tehnyt jo jotain niin fiksua, että siitä voidaan oppia. Terve naapurikateus kantaa pitkälle, kuten Karvinen toteaa.

”Kiinnostava kysymys on, onko jokin taloyhtiö lähdössä toteuttamaan samaa asiaa kuin jokin toinen taloyhtiö tai jopa useampi. Silloin on mahdollista miettiä asian tekemistä ja kilpailuttamista yhdessä”, Karvinen kannustaa.

Keväällä joissakin Taloyhtiöklubeissa päästiin jo pohtimaan erilaisia ratkaisuja. Ideoita on piha-alueiden kehittämisestä korttelitason maalämpöhankkeisiin.

”Kiinteistöhuollon ja isännöinnin yhteishankinnat ovat nekin mahdollisia. Mitä enemmän taloyhtiöitä, sitä enemmän volyymia. Volyymietujen hakeminen korjaushankkeissa ja palveluhankinnoissa on yksi toiminnan suurista tavoitteista”, Karvinen sanoo. Hänestä mikä tahansa asia voidaan tehdä yhdessä.

Suunnitelmista toteutukseen

Syksy näyttää, miten asiat alkavat konkretisoitua.

”Tärkeää on, että taloyhtiöiden hallitukset löytävät keinot toteuttaa yhteishankkeita, eikä toiminta jää koulutuksen tasolle. Kullekin hankkeelle tarvitaan oma vetäjä, jotta työ etenee”, Karvinen kertoo.

Taloyhtiöklubi-hankkeen ensimmäinen vaihe jatkuu ainakin vuoden 2021 loppuun, ja jatkoa on luvassa ainakin 1–2 vuotta. Silloin pitäisi olla luotuna valmis malli taloyhtiöiden alueelliseen energiatehokkuusyhteistyöhön, joka voidaan laajentaa koko maahan.

”Kun luodaan uutta toimintamallia kiinteistöalalla, asiat ottavat aikansa. Tähänastiset kokemukset osoittavat, että toiminnalle on kysyntää.”

Taloyhtiöklubien vakiintuminen tavoitteena

  • TALOYHTIÖKLUBI-hanke Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien pilotti, joka keskittyy taloyhtiöiden energiatehokkuuden parantamiseen vuosina 2021–2023 ja uuden yhteistyömallin luomiseen.
  • Taloyhtiöklubit ovat alueellisia yhteistyöfoorumeja, joissa taloyhtiöiden hallitukset tutustuvat toisiinsa, jakavat kokemuksia ja tietoa, oppivat energiatehokkuudesta alan asiantuntijoilta sekä tekevät yhteistyötä.
  • Pilottialueita on yhdeksän: Matinkylä, Suvela (Espoo), Katajaharju, Kannelmäki, Mellunmäki, Myllypuro, Pihlajisto (Helsinki), Koivukylä, Myyrmäki (Vantaa)
  • Pilottihankkeen rahoitus tulee ympäristöministeriöltä osana Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelmaa sekä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungeilta.
  • LUE LISÄÄ: taloyhtiöklubi-hanke.fi