Teksti ja kuvat: Petja Partanen
Ennen 1960-luvun kerrostalo Helsingin Lauttasaaressa lämpeni kaukolämmöllä, nyt poistoilman lämmöntalteenoton, maalämmön ja aurinkosähkön yhdistelmällä. Moni muukin Katajaharjun Taloyhtiöklubin jäsen suunnittelee samaa.
Energiaremontin vetäminen onnistuu maallikoltakin, Katajaharjuntie 15:n hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen vakuuttaa: ”Ei tämä rakettitiedettä ole.”
Yli 50-vuotiaan talon lämmitysjärjestelmän peruskorjaus tietää osakkaille väistämättä rahanmenoa. Toisaalta se on myös erinomainen mahdollisuus päivittää talon tekniikka sekä ympäristöä että rahaa säästäväksi.
Katajanharjuntie 15:n työmaakyltti lupaa, että älykäs poistoilman lämmöntalteenotto ja maalämpöjärjestelmä pudottavat lämmityksen hiilidioksidipäästöjä kokonaista 76 prosenttia vanhaan kaukolämpöjärjestelmään verrattuna. Päästövähennys vastaa lähes 400 000 kilometrin autoilua. Vaikutus on siis sama kuin talon jokainen asuntokunta vähentäisi vuotuista autoiluaan 15 700 kilometrillä.
– Ilmanvaihdon poistopuhaltimet ja kaukolämmön lämmönvaihtimet olivat vuonna 1969 rakennetussa talossa vaihtokunnossa, kertoo hallituksen puheenjohtaja Vesa Tarvainen hankkeen lähtötilanteesta.
Tarvainen varmistaa vielä järjestelmää rakentavan Smart Heating Oy:n projektipäälliköltä, että katolle sopii kiivetä. Sopiihan se, sillä asennustyöt ovat viittä vaille valmiit.
Talo on alun perin lämmennyt öljyllä. Nyt rakennustelineiden vierustan tiilipiippu on muisto menneestä. Ennen savukaasut virtasivat siitä taivaalle, nyt poistoilmasta talteen napattu lämpö virtaa piipun kuvetta takaisin lämmönjakohuoneeseen.
Katolla Tarvainen esittelee uutuuttaan kiiltäviä kahta lämmöntalteenottokonetta.
– Tämä on aika paljon fiksumpi ratkaisu kuin puhaltaa lämmitetty poistoilma taivaalle.
Kesäkaudella pelkkä poistoilman hukkalämpö riittää talon ja käyttöveden lämmitykseen. Kun ilmat viilenevät, lisää lämpöä saadaan pihan maalämpökaivoista.
Osana energiaremonttia katolle asennettiin myös aurinkopaneelit, joiden tuotannosta merkittävä osa menee lämmönjakohuoneeseen ilmestyneen lämpöpumpun sähkönkulutukseen.
– Kesällä aurinkosähköä riittää asukkaillekin, Tarvainen kertoo.
Taloyhtiöklubilaiset seuraavat perässä
Tärkeä tukijalka energiaremontille on ollut Katajaharjun Taloyhtiöklubi, joka on alueen taloyhtiöiden hallitusten yhteistyöfoorumi. Mukana toiminnassa on 25 taloyhtiötä edustaen suurinta osaa Katajaharjun alueen kiinteistöistä. Taloyhtiöklubitoiminnan isä Kimmo Karvinen toimii naapuriyhtiön hallituksen puheenjohtajana. Useimmissa alueen taloyhtiöissä energiaremontti on ajankohtainen asia, joten maalämpöjärjestelmät ovat olleet kestopuheenaihe taloyhtiöiden hallitusten lähes kuukausittaisissa kokoontumisissa.
Katajaharjuntie 15 ehätti edelläkävijäksi maalämpöjärjestelmän hankinnassa. Nyt moni naapuruston taloyhtiöistä suunnittelee samaa. Tarvainen onkin päässyt tuon tuosta esittelemään hankkeensa etenemistä Taloyhtiöklubin kokoontumisissa.
Parissa vuodessa Lauttasaaressa alunperin syntynyt Taloyhtiöklubi-toimintamalli on levinnyt myös muualle Helsinkiin sekä Espooseen ja Vantaalle kaupunkien yhteisen Taloyhtiöklubi-pilottihankkeen muodossa. Kaikkiaan toimintaa on jo yhdeksällä alueella ja on mukana jo yli 300 taloyhtiötä. Taloyhtiöklubi-toiminnan päätavoite on ohjata ja tukea asunto-osakeyhtiöitä energiansäästötoimiin ja energiaremonttien käynnistämiseen.
Vauhtia energiaremontti sai myös HSY:n Ilmastoinfon Energiaeksperttikurssilta, jolle Vesa Tarvainen osallistui syksyllä 2019.
– Oli paljon luottavaisempi mieli lähteä tekemään energiaremonttia, kun kurssilla oli syntynyt kokonaiskäsitys siitä mitä oikein olemme tekemässä.
Kurkistamme vielä talon lämmönjakohuoneeseen, joka on täynnä uutuuttaan kiiltävää tekniikkaa. Putket tuovat maasta ja katolta kerätyn lämmön lämpöpumpulle, ja seinälle kiinnitetty invertteri muuttaa aurinkopaneelien keräämän tasasähkön vaihtovirraksi talon käyttöön.
Energiaa Katajaharjuntie 15 -taloyhtiö kerää katolta aurinkopaneelien ja poistoilman lämmöntalteenoton avulla, maan alta taas pihan maalämpökaivoista. Lämmönjakohuoneen tekniikka uusittiin täysin. Lämpöpumppu hyödyntää aurinkosähköä ja jalostaa kerätyn lämmön patteriverkkoon ja käyttöveden lämmitykseen sopivaksi.
Maalämpö korvasi kaukolämmön
Asukkaat eivät talon irtautumista kaukolämpöverkosta edes huomanneet. Tarvainen kertoo, että alunperin kaukolämpö oli tarkoitus jättää kylmien kausien lämmönlähteeksi lämmöntalteenoton rinnalle.
– Se olisi kuitenkin edellyttänyt kalliin lämmönvaihtimen uusimista ja kaukolämmön perusmaksut olisivat juosseet entiseen tapaan.
Kaikki energiaremontin loppusuoralle valitut kolme tarjoajaa suosittelivatkin kaukolämmön sijasta maalämpöä.
Kun tarjoukset olivat pöydällä, teki Vesa Tarvainen vertailulaskelman niiden elinkaaren aikaisista säästöistä. Smart Heating ei ollut alkuinvestoinniltaan halvin, mutta elinkaaritarkastelu paljasti sen taloudellisimmaksi vaihtoehdoksi.
– Smart Heatingin tarjoama tekniikka ja referenssit vakuuttivat.
Järjestelmän lopulliset säästöluvut selviävät ensi lämmityskaudella, mutta selvää on, että hukkalämmön talteenotto kannattaa. Järjestelmän etävalvonta näyttää, että ennen huoneenlämpöisenä ulos puhallettu poistoilma on nyt alle 10-asteista.
Plussaa on sekin, että nykytekniikka on kompaktia. Nyt lämmönjakohuoneeseen saatiin lohkaistua hallitukselle oma pieni kokoushuone.
Hyvin valmisteltu hanke oli helppo esitellä yhtiökokoukselle. Aiemmat katto- ja julkisivuremontit sekä pihan uusiminen olivat sujuneet kivuttomasti.
– Osakkailla oli sellainen luottamus, että jos hallitus jotain esittää, ei se ihan huono juttu voi olla, Tarvainen kertoi.
Huolenaiheitakin asukkailla oli, esimerkiksi lämmön riittävyys.
– Kävimme vielä erikseen läpi, että asunnot pystytään lämmittämään +23 asteeseen kovimmillakin paukkupakkasilla.
Kun ylimääräinen yhtiökokous näytti hankkeelle vihreää valoa, päästiin töihin.
Kerrostalojen maalämpöinvestoinnit ovat vielä varsin harvinaisia, mutta kiinnostusta taloyhtiöissä on. Kun Tarvainen kertoi hankkeesta pääkaupunkiseudun ja Tampereen energiaeksperttien verkostotapaamisessa, oli linjoilla kymmeniä eksperttikurssin käyneitä. Esityksen jälkeen Teamsin chat oli pullollaan kysymyksiä. Esimerkiksi hankkeen rahoitus kiinnosti.
– Yhtiö otti pankista tavallisen lainan, jota lyhennetään ihan vain hoitovastikkeilla. Otimme sellaisen lainan, että vastike pysyi entisellään, Tarvainen selvittää kysyjille.
Alustavissa laskelmissa takaisinmaksuaika oli 15 vuotta, mutta hankkeen saaman ARA:n energia-avustuksen ansiosta osakkaat pääsevät nauttimaan kustannussäästöistä täysimääräisinä paljon tätä nopeammin.
– ARA-tukea voi meidänkaltainen talo saada enintään 4000€/asunto. Me saimme melko lailla maksimimäärän.
Energiasivistystä ja oma valvoja
Moni 1960-70-lukujen taloyhtiö miettii parhaillaan energiatehokkuuden parantamista. Mitkä ovat edelläkävijän neuvot?
Tarvainen neuvoo hankkimaan aluksi jonkin verran talotekniikan sivistystä.
– Ei meidänkään hallituksellamme aiemmin ollut syvällistä ymmärrystä siitä, miten talo lämpiää tai ilma vaihtuu.
Nyt Tarvainen puhuu kerrostalon ilmanvaihdosta ja eri lämmitysjärjestelmistä kuin koulutettu alan ammattilainen.
– Energiaeksperttikurssi oli tähän hyvä startti, Tarvainen kertoo.
Hyvää tietämystä ja vinkkejä on kertynyt myös Taloyhtiöklubin kokoontumisista, joissa on vieraillut esimerkiksi energia-avustuksia jakavan ARA:n ja alan yritysten asiantuntijoita.
Hyväksi käytännöksi on osoittautunut myös taloyhtiön energiaremonttiin palkkaama oma valvoja, joka tarkastaa tekniikan ja laatii valvontamuistiot.
– Aiemmissa remonteissa olemme huomanneet, että se kannattaa, vaikka se muutaman tonnin maksaakin.
Kun perussivistys on hankittu, ei hankkeen puuhamies ole kokenut energiaremonttia vaikeana.
– Yllättävän selkeä hanke tämä on ollut.
Teksti ja kuvat: Petja Partanen