Helsingin Uutiset 28.11.2020
https://nakoislehti.media.fi/helsinginuutiset/8e77de88-c605-41a9-b27e-b5d986f48911/14
Klubista säästöä taloon
Energia: Taloyhtiöklubi tuo säästöä energiaremonttiin. Hanke toimii Helsingissä jo kahdessa kaupunginosassa.
Lauttasaaren Katajaharjussa lähes 20 vuotta asunut Pertti Närhi on tyytyväinen mies. Närhi toimii puheenjohtajana taloyhtiössä, joka on mukana ensimmäisessä Helsinkiin perustetussa Taloyhtiöklubissa.
Katahaharjun Taloyhtiöklubi aloitti vuoden 2019 alussa – nyt klubiin kuuluu Lauttasaaressa 25 taloa.
– Taloyhtiöklubin toiminta koskettaa tällä alueella noin 1500 asukasta, Närhi laskee.
Taloyhtiöklubi on Katajaharjusta alkunsa saanut toimintamalli, joka mahdollistaa naapuruston taloyhtiöiden yhteistyön tehokkaalla tavalla.
Klubitoiminnan kehitti Good House Oy:n Kimmo Karvinen toimiessaan itse hallituksen puheenjohtajana Katajaharjussa. Sittemmin toiminta on laajentunut Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteiseksi Taloyhtiöklubi-hankkeeksi, jonka projektipäällikkönä Karvinen toimii.
Sittemmin toiminta on laajentunut Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien yhteiseksi hankkeeksi, jonka projektipäällikkönä Karvinen toimii.
Klubitoiminnan perusajatus on koota yhteen naapuruston taloyhtiöiden hallitukset ja perustaa heille yhteistyöfoorumi.
Tavoitteena on saada hyötyä muun muassa energiasäästöjen avulla ja Aran tukia haettaessa sekä kehittää kiinteistöjä aiempaa paremmin.
Asunto-osakeyhtiöt halutaan ohjata tehokkaisiin energiansäästötoimiin ja energiaremonttien käynnistämiseen.
Esimerkkinä Katajaharjussa joissakin taloissa on uusittu autotallien ovia ja hankittu sähköautojen pistokkeita klubin avulla. Suunnitteilla on mm. kerrostalon korttelin yhteinen maalämpöhanke.
Hankkeen pilottialueet ovat Helsingissä Katajaharjun lisäksi Kannelmäki, Mellunmäki, Myllypuro ja Pihlajisto.
Katajaharjun ja Myllypuron klubit ovat jo käynnistyneet Helsingissä ja loput käynnistyvät vuoden vaihteessa. Espoossa ja Vantaalla hankkeessa on mukana yhteensä neljä kaupunginosaa.
Yhteistyö taloyhtiöiden välillä voi merkitä Helsingissä myös päänavausta uudentyyppiseen yhteisöllisyyteen.
Taloyhtiöiden näkökulmasta yhteistyö on toki muutakin kuin vain energia-asioiden pohtimista. Esimerkiksi yhteisten piha-alueiden hoito tai jätehuollon hankintojen tekeminen on tehokkaampaa, kun ne tehdään yhdessä, muistuttaa Karvinen.
”Jos jollain asuinalueella on vaikkapa 30 taloyhtiötä, silloin ei ole järkeä hoitaa kaikkien yhtiöiden huoltotoimia erikseen.”
Myös asiointi Helsingin kaupungin suuntaa on tuottanut tuloksia.
”Yhdessä toimimalla taloyhtiöiden toiveilla on paljon suurempi painoarvo kuin erikseen hoidettuna.”
Taloyhtiöklubi-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, Helsingin yliopiston työelämäprofessori Pekka Sauri näkee taloyhtiöiden yhteistyössä potentiaalia laajempaankin toimintaan.
”Parhaimmillaan tällaiset yhteistyöhankkeet voivat lisätä varsin paljon asukkaiden yhteenkuuluvuutta eri asuinalueilla.”
”Ei mikään estä laajentamasta tätä toimintaa muihinkin arkielämän kuvioihin. Ja samalla rahaa säästyy taloyhtiöissä, Sauri sanoo.”